karkotus
substantiivi
-
prosessi, jossa henkilö pakotetaan lähtemään maasta
Hänen karkotuksensa on määrätty ensi maanantaille.
Taivutus
yks. nom. karkotus, yks. gen. karkotuksen, yks. part. karkotusta, yks. ill. karkotukseen, mon. gen. karkotusten karkotuksien, mon. part. karkotuksia, mon. ill. karkotuksiin.
Synonyymisanakirja
karkotus
-
maastamuutto, siirtolaisuus, maanpako, karkottaminen, kielto, tuomio, pannaan julistaminen, pois sulkeminen, erottaminen, häätö.
Esimerkit
Karkotus maasta päätettiin tuomioistuimessa.
Valmisteltiin kaikki tarpeelliset asiakirjat karkotusta varten.
Hän vastusti karkotusta viimeiseen asti.
Etymologia
Perustuu verbiin 'karkoittaa', tarkoittaa toimenpidettä, jossa joku poistetaan.
Käännökset
Sanonnat
"Elämän tarkotus on murheen karkotus."
Liittyvät sanat
kerubi, ajoLäheisiä sanoja
karkota, karkote, karkottaa, karkotus, karkotusmääräys, karkotusrangaistus