karkotus

substantiivi

  1. prosessi, jossa henkilö pakotetaan lähtemään maasta

    Hänen karkotuksensa on määrätty ensi maanantaille.
Taivutus

yks. nom. karkotus, yks. gen. karkotuksen, yks. part. karkotusta, yks. ill. karkotukseen, mon. gen. karkotusten karkotuksien, mon. part. karkotuksia, mon. ill. karkotuksiin.

Synonyymisanakirja

karkotus

  1. maastamuutto, siirtolaisuus, maanpako, karkottaminen, kielto, tuomio, pannaan julistaminen, pois sulkeminen, erottaminen, häätö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Karkotus maasta päätettiin tuomioistuimessa.
Valmisteltiin kaikki tarpeelliset asiakirjat karkotusta varten.
Hän vastusti karkotusta viimeiseen asti.

Etymologia

Perustuu verbiin 'karkoittaa', tarkoittaa toimenpidettä, jossa joku poistetaan.

Sanonnat

"Elämän tarkotus on murheen karkotus."

Riimisanakirja

karkotus rimmaa näiden kanssa:

maastakarkotus, verkotus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kerubi, ajo

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro