karkuri
substantiivi
-
henkilö, joka on paennut tai pyrkinyt välttämään jotakin
Hän on tunnettu karkuri ja onnistuu aina välttämään kiinnioton.
Taivutus
yks. nom. karkuri, yks. gen. karkurin, yks. part. karkuria, yks. ill. karkuriin, mon. gen. karkurien karkureiden karkureitten, mon. part. karkureja karkureita, mon. ill. karkureihin.
Synonyymisanakirja
karkuri
-
oikeutta pakoileva henkilö, karkulainen, pakolainen.
Esimerkit
Karkuri saatiin kiinni kovan ajojahdin jälkeen.
Poliisi kehotti kansalaisia varomaan vaarallista karkuria.
Karkuri piileskeli koko yön vanhassa vajassa.
Etymologia
Johdettu 'karku'-sanasta, tarkoittaa henkilöä, joka on karannut.
Käännökset
englanti |
escapee fugitive runaway, fleer |
Liittyvät sanat
karkulainen, piileskellä, antautuaLäheisiä sanoja
karkulainen, karkumatka, karkuretki, karkuri, karkuruus, karkuteille