kaulailla
verbi
-
toiminta, jossa henkilöt kietovat kätensä toistensa ympärille ja pitävät toisiaan lähellä
He kaulailivat puistossa.
Taivutus
yks. nom. kaulailla, yks. gen. kaulailen, yks. part. kaulaili, yks. ill. kaulailisi, mon. gen. kaulailkoon, mon. part. kaulaillut, mon. ill. kaulailtiin.
Esimerkit
He kaulailivat hyvästiksi asemalla.
Rakastuneet kaulailevat usein elokuvissa.
Lemmikkipuput kaulailevat tutustuessaan.
Etymologia
koostuu sanoista 'kaula' (kaulan alue) ja '-illa' verbin suffiksina (viittaa halaamiseen, syleilyyn)
Käännökset
| englanti |
smooch |
Riimisanakirja
kaulailla rimmaa näiden kanssa:
lailla, sillä lailla, yhtä lailla, maalailla, halailla, palailla, salailla, pelailla, selailla, tuhlailla
Läheisiä sanoja
kaulahermo, kaulahihna, kaulahuivi, kaulailla, kaulailu, kaulain