kaulain

substantiivi

1. Laite tai työkalu, jota käytetään pitelemään tai sitomaan asioita

   Hän käytti kaulainta pitämään puun paikallaan sahatessaan.

Taivutus

yks. nom. kaulain, yks. gen. kaulaimen, yks. part. kaulainta, yks. ill. kaulaimeen, mon. gen. kaulaimien kaulainten, mon. part. kaulaimia, mon. ill. kaulaimiin.

Synonyymisanakirja

kaulain

1. panta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän käytti kaulainta leipomisen aikana.
Leipurilla oli vanha kaulain.
Kaulain on hyödyllinen työkalu keittiössä.

Käännökset

Riimisanakirja

kaulain rimmaa näiden kanssa:

mittakaulain, naulain, paineilmanaulain, sinkilänaulain

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaulahuivi, kaulailla, kaulailu, kaulain, kaulakello, kaulaketju