kaupunkilaispoika

substantiivi

1. kaupungissa asuva poika

   Hän on kaupunkilaispoika.

Taivutus

yks. nom. kaupunkilaispoika, yks. gen. kaupunkilaispojan, yks. part. kaupunkilaispoikaa, yks. ill. kaupunkilaispoikaan, mon. gen. kaupunkilaispoikien kaupunkilaispoikain, mon. part. kaupunkilaispoikia, mon. ill. kaupunkilaispoikiin.

Esimerkit

Hän on kaupunkilaispoika henkeen ja vereen.
Kaupunkilaispoika ei halua muuttaa maalle.
Hän tapasi toisen kaupunkilaispojan koulussa.

Käännökset

Sitaatit

• "Mä olen tällainen kaupunkilaispoika, joka on elänyt aina helppoa elämää. Mä olen säästynyt suurilta tragedioilta ja haluan nähdä elämän päättymättömänä sarjana hassunkurisia tapahtumia. Mä en edes suomalaiseen tapaan vihaa poliiseja, koska en ole koskaan joutunut vaikeuksiin niiden kanssa. (Rumba 14/1993)"

Riimisanakirja

kaupunkilaispoika rimmaa näiden kanssa:

sulhaspoika, herraspoika, aikamiespoika, maalaispoika, huutolaispoika, sukulaispoika, vaivaispoika, esikoispoika, erauspoika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaupunkilainen, kaupunkilaisesti, kaupunkilaisittain, kaupunkilaispoika, kaupunkilaistua, kaupunkilehti