keila

substantiivi

keilapelin väline; kartion muotoinen esine
Keilapallossa on kymmenen keilaa.

Taivutus

yks. nom. keila, yks. gen. keilan, yks. part. keilaa, yks. ill. keilaan, mon. gen. keilojen keilain, mon. part. keiloja, mon. ill. keiloihin.

Synonyymisanakirja

keila

keilailuväline, matala keila, kärkikeila, ykköskeila.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keila kaatui yhdellä heitolla.
Keiloja oli vaikea saada osumaan.
Hän onnistui ensimmäistä kertaa kaatamaan kaikki keilat.

Etymologia

Laina ruotsin 'kägel' sanasta, alkujaan germaaninen.

Käännökset

englanti	ninepin, skittle, skittle pin candlepin bowling pin
saksa	Lumb (m)
puola	brosma (f)
venäjä	менёк (m) sc=Cyrl, ке́гля (f)
ruotsi	lubb, kägla
ranska	quille (f)
italia	birillo (m)

Riimisanakirja

keila rimmaa näiden kanssa:

valokeila

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kartio, pallo

Läheisiä sanoja

keikuttaa, keikuttelu, keikutus, keila, keilaaja, keilahalli

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro