keimailija
substantiivi
-
henkilö, joka liioittelee tai teeskentelee ollakseen huomion keskipisteenä
Hän on oikea keimailija.
Taivutus
yks. nom. keimailija, yks. gen. keimailijan, yks. part. keimailijaa, yks. ill. keimailijaan, mon. gen. keimailijoiden keimailijoitten keimailijain, mon. part. keimailijoita, mon. ill. keimailijoihin.
Synonyymisanakirja
keimailija
-
flirttailija, vamppi, liehittelijä, kiusoittelija, hakkailija, koketti.
Esimerkit
Hän on tunnettu keimailija seurapiireissä.
Keimailija hurmasi kaikki ympärillään.
Uusi oppilas oli varsinainen keimailija.
Etymologia
Henkilö, joka keimailee; 'keimailla' on alkuperältään italialainen 'chiamo'.
Käännökset
| englanti |
coquette |
| ranska | allumeuse (f), coquette (f) |
| saksa | Kokette (f), Schäkerin (f) |
| venäjä | коке́тка (f), вертихво́стка (f) qualifier disapprovingly |
| ruotsi | kokett |
Riimisanakirja
keimailija rimmaa näiden kanssa:
surffailija, surfailija, kaahailija, ihailija, puuhailija, naljailija, kirjailija, matkakirjailija, muistelmakirjailija, tusinakirjailija
Liittyvät sanat
koketti, epeli