kellahdus
substantiivi
-
kaatuminen tai kieriminen puolelta toiselle
Hän ei ehtinyt estää kellahdusta.
Taivutus
yks. nom. kellahdus, yks. gen. kellahduksen, yks. part. kellahdusta, yks. ill. kellahdukseen, mon. gen. kellahdusten kellahduksien, mon. part. kellahduksia, mon. ill. kellahduksiin.
Esimerkit
Sohvalle kuului kova kellahdus.
Hän teki komean kellahduksen nurmelle.
Kaatuminen päättyi pehmeään kellahdukseen.
Käännökset
Riimisanakirja
kellahdus rimmaa näiden kanssa:
kalahdus, valahdus, ailahdus, heilahdus, takaheilahdus, kurssinheilahdus, etuheilahdus, kilahdus, vilahdus
Läheisiä sanoja
kelkkailurata, kelkkamäki, kellahdella, kellahdus, kellahduttaa, kellahtaa