kielihistoria
substantiivi
-
kielen kehityksen ja muutosten tutkimus menneisyydessä
Opiskelen kielihistoriaa yliopistossa.
Taivutus
yks. nom. kielihistoria, yks. gen. kielihistorian, yks. part. kielihistoriaa, yks. ill. kielihistoriaan, mon. gen. kielihistorioiden kielihistorioitten kielihistoriain, mon. part. kielihistorioita, mon. ill. kielihistorioihin.
Synonyymisanakirja
kielihistoria
-
historiallinen lingvistiikka, diakroninen lingvistiikka, diakronia.
Esimerkit
Kielihistoria paljastaa sanojen alkuperän.
Kielihistoria opettaa kulttuurista.
Hän on kiinnostunut suomen kielihistoriasta.
Etymologia
Koostuu sanoista 'kieli' ja 'historia', viitaten kielen kehitykseen ajan mittaan.
Käännökset
| englanti |
historical linguistics |
Riimisanakirja
kielihistoria rimmaa näiden kanssa:
historia, maakuntahistoria, sotahistoria, taidehistoria, äännehistoria, aatehistoria, lähihistoria, sosiaalihistoria, oppihistoria
Läheisiä sanoja
kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia, kielihistoria, kielihistoriallinen, kielihäiriö