kielikunta

substantiivi

1. kieliä, jotka ovat sukua toisilleen

   Fenno-ugrilainen kielikunta sisältää suomen ja unkarin.

Taivutus

yks. nom. kielikunta, yks. gen. kielikunnan, yks. part. kielikuntaa, yks. ill. kielikuntaan, mon. gen. kielikuntien kielikuntain, mon. part. kielikuntia, mon. ill. kielikuntiin.

Synonyymisanakirja

kielikunta

1. sosiaaliryhmä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kielikunta käsittää sukulaissuhteet kielten välillä.
Hän tutkii uralilaista kielikuntaa.
Kielikunta vaikuttaa kielen rakenteeseen.

Käännökset

Riimisanakirja

kielikunta rimmaa näiden kanssa:

keikunta, kalifikunta, kiikunta, liikunta, työpaikkaliikunta, musiikkiliikunta, arkiliikunta, vesiliikunta, ruumiinliikunta, ulkoliikunta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kielikoe, kielikorva, kielikukkanen, kielikunta, kielikurssi, kielikuva