kielitaju

substantiivi

1. kyky ymmärtää ja oppia kieliä

   Hänellä on hyvä kielitaju ja hän oppii kieliä nopeasti.

Taivutus

yks. nom. kielitaju, yks. gen. kielitajun, yks. part. kielitajua, yks. ill. kielitajuun, mon. gen. kielitajujen, mon. part. kielitajuja, mon. ill. kielitajuihin.

Synonyymisanakirja

kielitaju

1. ymmärrys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kielitaju auttaa ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua kieltä.
Luova kirjoittaminen vaatii vahvaa kielitajua.
Hyvä kielitaju kehittyy lukemisen myötä.

Käännökset

Riimisanakirja

kielitaju rimmaa näiden kanssa:

tyylitaju

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kielitaistelu, kielitaito, kielitaitoinen, kielitaju, kielitiede, kielitieteellinen