kiilakorko
substantiivi
-
korko, joka levenee takaosastaan
Hänellä oli jalassaan kiilakoroilla varustetut saappaat.
Taivutus
yks. nom. kiilakorko, yks. gen. kiilakoron, yks. part. kiilakorkoa, yks. ill. kiilakorkoon, mon. gen. kiilakorkojen, mon. part. kiilakorkoja, mon. ill. kiilakorkoihin.
Esimerkit
Hän osti uudet kiilakorkoiset kengät.
Kiilakorko antaa lisää pituutta.
Näissä kiilakoroissa on helppo kävellä.
Käännökset
englanti |
wedge heel |
Riimisanakirja
kiilakorko rimmaa näiden kanssa:
lainakorko, markkinakorko, huutokauppakorko, rautakorko
Läheisiä sanoja
kiila, kiilahihna, kiilakivi, kiilakorko, kiilalause, kiilaliitos