kiinniottopakko
substantiivi
-
pakko ottaa jokin tai joku kiinni
Poliisilla on kiinniottopakko rikoksesta epäiltyihin.
Taivutus
yks. nom. kiinniottopakko, yks. gen. kiinniottopakon, yks. part. kiinniottopakkoa, yks. ill. kiinniottopakkoon, mon. gen. kiinniottopakkojen, mon. part. kiinniottopakkoja, mon. ill. kiinniottopakkoihin.
Esimerkit
Vartijalla oli kiinniottopakko.
Lain mukaan tietyissä tilanteissa voidaan käyttää kiinniottopakkoa.
Kiinniottopakko voi syntyä vakavan rikoksen yhteydessä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kiinniolo, kiinniotto, kiinniottokortti, kiinniottopakko, kiinnipano, kiinnipidin