kipu

substantiivi

  1. epämiellyttävä tai voimakas tunne, joka johtuu fyysisestä vahingoittumisesta tai sairaudesta

    Hän tunsi kovaa kipua kämmenessään.
Taivutus

yks. nom. kipu, yks. gen. kivun, yks. part. kipua, yks. ill. kipuun, mon. gen. kipujen, mon. part. kipuja, mon. ill. kipuihin.

Synonyymisanakirja

kipu

  1. särky, kärsimys, tuska.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tunsin äkillisen kivun selässäni.
Kipua kesti vain hetken aikaa.
Lääkitys auttoi lievittämään kipua.

Etymologia

Suomen kielessä 'kipu' tarkoittaa fyysistä tai henkistä tuskaa, ja sen alkuperä on germaanisissa kielissä.

Slangisanakirja

  • kipusisko: sairaanhoitajatar / terveydenhoitaja : Olin eilen duunin kipusiskon luona, urputti röökistä.

Sanonnat

"Ei kipu itkusta parane."

"Kipeää niveltä esim olkapäätä voit hoitaa seuraavasti: Pane raparperin lehtiä jääkaappiin Niitten jäähdyttyä ota yksi lehti ja murskaa sen lehtiruodit Pane lehti kipeälle olkapäälle ja sen päälle voipaperia ja villainen kääre Lisäksi esim pusero, että kääre pysyy paikoillaan Tämä kaikki toistetaan useampana yönä peräkkäin kipu loppuu varmasti."

"Mielen sairastuminen on pahempaa kuin ruumiillinen kipu."

"Vamma varpaassa, kipu keskellä sydäntä."

Riimisanakirja

kipu rimmaa näiden kanssa:

mahakipu, vatsakipu, rintakipu, rasitusrintakipu, korvakipu, heijastekipu, aavekipu, terminaalikipu, nivelkipu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pääkipu, kuhunka, kussa, kusta (2), heijastekipu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro