kirkaisu

substantiivi

1. kova, äkillinen huuto tai ääni

   Kuulin kauhun kirkaisun pimeässä.

Taivutus

yks. nom. kirkaisu, yks. gen. kirkaisun, yks. part. kirkaisua, yks. ill. kirkaisuun, mon. gen. kirkaisujen kirkaisuiden kirkaisuitten, mon. part. kirkaisuja kirkaisuita, mon. ill. kirkaisuihin.

Synonyymisanakirja

kirkaisu

1. kiljaisu, huuto, rääkäisy, kiljahdus, kiljunta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hädissään hän päästi kovan kirkauksen.
Kirkkaisu kaikui metsän halki.
Yön hiljaisuus rikkoutui äkillisestä kirkauksesta.

Käännökset

Riimisanakirja

kirkaisu rimmaa näiden kanssa:

karkaisu, pintakarkaisu, hiiletyskarkaisu, parkaisu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kirjovehka, kirjuri, kirkaista, kirkaisu, kirkas, kirkaskatseinen