kirkonkirous
substantiivi
-
kirkon antama rangaistus, jolla henkilö eristetään uskonnollisesta yhteisöstä
Kirkonkirous oli ennen erittäin vakava rangaistus.
Taivutus
yks. nom. kirkonkirous, yks. gen. kirkonkirouksen, yks. part. kirkonkirousta, yks. ill. kirkonkiroukseen, mon. gen. kirkonkirousten kirkonkirouksien, mon. part. kirkonkirouksia, mon. ill. kirkonkirouksiin.
Esimerkit
Tarinoiden mukaan vanha kirkonkirous lepäsi talon yllä.
Pappi poisti kirkonkirouksen rituaalilla.
Kirkonkirous herätti pelkoa kyläläisten keskuudessa.
Käännökset
| englanti |
excommunication |
| ranska | anathème (f) |
| saksa | Bannfluch (m), Bannstrahl (m), Kirchenbann (m), Anathema |
| kreikka | ανάθεμα |
| unkari | anatéma |
| romania | anatemă (f) |
| venäjä | ана́фема (f) |
| ruotsi | bannlysning |
Liittyvät sanat
panna, kirousLäheisiä sanoja
kirkonarkisto, kirkonkello, kirkonkirja, kirkonkirous, kirkonkylä, kirkonkyläläinen