kirkua

verbi

tehdä korkea, usein pelottava ääni
Hän kirkui pelästyksestä.

Taivutus

yks. nom. kirkua, yks. gen. kirun, yks. part. kirkui, yks. ill. kirkuisi, mon. gen. kirkukoon, mon. part. kirkunut, mon. ill. kiruttiin.

Synonyymisanakirja

kirkua

huutaa, kiljua, huudella, parahtaa, kiljaista, rääkyä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapset alkoivat kirkua innoissaan.
Julmettu ääni sai minut kirkumaan.
Äkkiä hän alkoi kirkua hengästyttävästi.

Etymologia

Verbi 'kirkua' mahdollisesti liittyy ääntä jäljitteleviin sanoihin.

Käännökset

englanti	scream mew shriek wawl
ranska	crier
saksa	schreien, jauchzen, juchzen, jubeln, jubilieren, frohlocken, johlen
kreikka	φωνάζω, ουρλιάζω
unkari	visít, sikít
italia	gridare, sbraitare, urlare
romania	țipa, striga, urla
venäjä	крича́ть
ruotsi	skrika
puola	piać z zachwytu impf

Riimisanakirja

kirkua rimmaa näiden kanssa:

parkua, nurkua

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

läpitunkevasti, ilkeästi, kirkaista, rääkyä

Läheisiä sanoja

kirkontorni, kirkossakävijä, kirkossakäynti, kirkua, kirkuna, kirkuva

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Kirkua sanan taivutus?
Miten taipuu kirkua-verbi?

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

verbin taivutuksessa mainitaan genetiivi ym substantiivien sijamuodot, verbinä kirkua ei niissä taivu, vaan persoona-ja aikamuodoissa nimetön 21.10.2012

Kuka tätä ylläpitää? Hankkikaa suomen kielen koulutus! Kyllä jo yläkouluikäiset tietävät, että verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa eikä sijamuodoissa, joita mm. genetiivi, partitiivi ja illatiivi ovat. nimetön 20.12.2012