kokko
substantiivi
-
Suuri nuotio, yleensä rakennettu juhlan kunniaksi
Suomalaiset polttavat kokkoa juhannuksena.
Taivutus
yks. nom. kokko, yks. gen. kokon, yks. part. kokkoa, yks. ill. kokkoon, mon. gen. kokkojen, mon. part. kokkoja, mon. ill. kokkoihin.
Esimerkit
Juhannuksena poltettiin suuri kokko.
Kokko liekehti kirkkaana illassa.
Lapset tanssivat kokkon ympärillä iloisina.
Etymologia
Alkuperä liittyy sekä suomalaiseen perinteeseen suurista juhannuskokko-tulista että mahdollisesti germaanisiin lainoihin.
Käännökset
Sanonnat
"M:n mainitseman hokeman olen joskus nuoruudessani kuullut isännän ja rengin, nimeltään kokko, heinäpellolla käymänä keskusteluna:."
Liittyvät sanat
kokko (2), kokkotuli, kokkovalkea, juhannuskokkoLäheisiä sanoja
kokkeli, kokkelipiimä, kokki, kokko, kokkojuhla, kokkotuli