kolkuttaa

verbi

  1. Lyödä kevyesti tai toistuvasti

    Hän kolkutti ovea, mutta kukaan ei vastannut.
Taivutus

yks. nom. kolkuttaa, yks. gen. kolkutan, yks. part. kolkutti, yks. ill. kolkuttaisi, mon. gen. kolkuttakoon, mon. part. kolkuttanut, mon. ill. kolkutettiin.

Synonyymisanakirja

kolkuttaa

  1. koputtaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän kolkutti ovea useita kertoja.
Voitko kolkuttaa hiljempaa? Joku kolkuttaa pimeässä.

Etymologia

Muinainen ilmaisu liittyen toistuvaan äänen tuottamiseen.

Sanonnat

"Onnen ja sateenkaaret näemme vain naapurimme katon yllä, mutta emme omamme Onni kolkuttaa usein, mutta sitä ei lasketa sisälle (Saksalainen)."

Riimisanakirja

kolkuttaa rimmaa näiden kanssa:

kakuttaa, nakuttaa, liekuttaa, hehkuttaa, tihkuttaa, suihkuttaa, laikuttaa, vaikuttaa, myötävaikuttaa, keikuttaa

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kolkutin, kolkutella, koputtaa, omatunto, ovi

Läheisiä sanoja

kolkosti, kolkutella, kolkutin, kolkuttaa, kolkutus, kollaasi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro