kolkutus
substantiivi
-
Ääni tai rytmi, joka syntyy, kun kolkutetaan johonkin
Oven takana kuului hiljainen kolkutus.
Taivutus
yks. nom. kolkutus, yks. gen. kolkutuksen, yks. part. kolkutusta, yks. ill. kolkutukseen, mon. gen. kolkutusten kolkutuksien, mon. part. kolkutuksia, mon. ill. kolkutuksiin.
Synonyymisanakirja
kolkutus
-
kilkutus, koputus, koputus, napaus, puksia.
Esimerkit
Olin kuulevinani kolkutuksen ovelta.
Kolkutus alkoi heti aamusta.
Kolkutus ei lakannut koko yönä.
Etymologia
Yhteydessä verbiin 'kolkuttaa', tarkoittaen toistuvaa äänentuottoa.
Käännökset
Riimisanakirja
kolkutus rimmaa näiden kanssa:
kalkutus, nalkutus, kilkutus, nilkutus, pilkutus, vilkutus, tolkutus
Läheisiä sanoja
kolkutella, kolkutin, kolkuttaa, kolkutus, kollaasi, kollaasitekniikka