konjugointi

substantiivi

  1. verbin taivuttaminen eri muodoissa sen mukaan, missä persoonassa, aikamuodossa, aktiivissa tai passiivissa se on

    Kielen oppiminen vaatii usein konjugoinnin hallitsemista.
Taivutus

yks. nom. konjugointi, yks. gen. konjugoinnin, yks. part. konjugointia, yks. ill. konjugointiin, mon. gen. konjugointien, mon. part. konjugointeja, mon. ill. konjugointeihin.

Synonyymisanakirja

konjugointi

  1. taivutus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Verbien konjugointi voi olla haastavaa uuden kielen oppijoille.
Suomen kielen konjugointi on erilainen kuin englannissa.
Konjugointi on tärkeä osa kielioppia.

Etymologia

Latinasta 'coniugare' kautta johdettu.

Riimisanakirja

konjugointi rimmaa näiden kanssa:

reagointi, propagointi, delegointi, intrigointi, navigointi, satelliittinavigointi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

konjakkilasi, konjugaatio, konjugoida, konjugointi, konjunktio, konjunktuuri

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro