kotka

substantiivi

  1. Suuri petolintu, joka tunnetaan terävistä kynsistään ja nokastaan.

    Kotka liiteli korkealla taivaalla.
Taivutus

yks. nom. kotka, yks. gen. kotkan, yks. part. kotkaa, yks. ill. kotkaan, mon. gen. kotkien kotkain, mon. part. kotkia, mon. ill. kotkiin.

Synonyymisanakirja

kotka

  1. petolintu, Accipitridae, haukat, heimo Accipitridae, kotkanpoikanen, harpyija, Harpia harpyja, maakotka, Aquila chrysaetos.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kotka liiteli korkealla taivaalla.
Kotka on majesteettinen lintu.
Hän vertasi itseään lentävään kotkaan.

Etymologia

Peräisin germaanisista kielistä, kuten ruotsin sanasta 'hök' (nyk. 'hök').

suomalais-permiläinen kocka; sukulaissanat viro kotkas, karjala kotku, pohjoissaame goaskin. Englanniksi eagle

Slangisanakirja

  • nainen : Yks kotka tuli hakeen mua joraan.

  • Kotkis: Kotkankatu

Sanonnat

"Kotka ansaitsee korkeuskammon."

Riimisanakirja

kotka rimmaa näiden kanssa:

maakotka, mäkikotka, aarnikotka, korppikotka, merikotka, kondorikotka, kaksoiskotka, kiljukotka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kokko, kiljukotka, koukkunokkainen, kaksoiskotka, valtias

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro