koukkaus
substantiivi
-
Nopea liike, jolla otetaan kiinni tai koukataan jotain.
Joukkueen kapteeni teki merkittävän koukkauksen puolustuksen läpi.
Taivutus
yks. nom. koukkaus, yks. gen. koukkauksen, yks. part. koukkausta, yks. ill. koukkaukseen, mon. gen. koukkausten koukkauksien, mon. part. koukkauksia, mon. ill. koukkauksiin.
Esimerkit
Jääkiekko-ottelussa tuomittiin koukkaus.
Väitti
Etymologia
Johdettu sanasta 'koukata', joka pohjautuu sanaan 'koukku'.
Käännökset
Sitaatit
"Kokoomuksen ensimmäisissä puolueohjelmissa kehotettiin puolustamaan vähäväkisiä uhrauksia pelkäämättä, ja sitten on ollut näitä IKL-aikoja. Uskon, että nyt on taas tehty yksi oikeistolainen koukkaus." "
Riimisanakirja
koukkaus rimmaa näiden kanssa:
haukkaus, maukkaus, liukkaus, nukkaus, loukkaus, rajaloukkaus, alueloukkaus, kunnianloukkaus, oikeudenloukkaus
Läheisiä sanoja
koukistuma, koukistus, koukistusliike, koukkaus, koukku, koukkuinen