koukku
substantiivi
-
Kaareva esine, jota käytetään pitämään jotain kiinni.
Ripustin takin koukkuun eteisessä.
Taivutus
yks. nom. koukku, yks. gen. koukun, yks. part. koukkua, yks. ill. koukkuun, mon. gen. koukkujen, mon. part. koukkuja, mon. ill. koukkuihin.
Synonyymisanakirja
koukku
-
haka, raksi, silmukka, lenkki, hakanen, syötti, täky, houkutin, rohkaisu, juju, houkutus, viettelys, lahjus.
Esimerkit
Kalastaja heitti koukun veteen.
Se oli vanhan varren koukku.
Hänellä oli koukuilla koristeltu laukku.
Etymologia
Alkuperä tuntematon, mutta on mahdollisesti germaanista alkuperää.
Käännökset
| englanti |
hook crotchet timber hitch becket |
| ranska | hameçon (m), dispositif (m) d'attelage, hic (m), défaut (m), crochet (m), agrafe (f), direct du bras arrière (m) |
| saksa | Angelhaken (m), Haken (m), Anhängerkupplung (f), Cross (m) |
| kreikka | αγκίστρι, κοτσαδόρος (m), άγκιστρο |
| unkari | horog, kampó, bökkenő |
| italia | amo (m), gancio (m), ganci (m)-p, gancetto (m), uncino (m), gancio, cross (m), trappola, trabocchetto (m), trucco (m), fregatura (f) |
| latina | hāmus (m), hamus (m), harpago (m), uncus (m) |
| puola | haczyk wędkarski (m), haczyk (m), hak (m), sierpowy (m), t-neededl |
| romania | cârlig |
| venäjä | рыболо́вный крючо́к (m), крючо́к (m) sc=Cyrl, крюк (m), крючо́к (m), хво́стик (m), хук (m), кросс (m) sc=Cyrl, подво́х |
| ruotsi | fiskkrok, krok, hake, böj |
Slangisanakirja
-
poliisi : Pari koukkuu tuli siihe utelee kaikkee.
-
iskutapa nyrkkeilyssä
-
koukkula: poliisikamari
-
uppari: koukkulyönti
Riimisanakirja
koukku rimmaa näiden kanssa:
alakoukku, kalakoukku, hellakoukku, polakoukku, taikinakoukku, kaidekoukku, vaatekoukku, hiilikoukku, sormikoukku
Liittyvät sanat
ripustin, koukkulyönti, ruuvikoukku, hauenkoukku, alakoukkuLäheisiä sanoja
koukistus, koukistusliike, koukkaus, koukku, koukkuinen, koukkukalastus