kouluikä

substantiivi

1. Ikä, jolloin lapsen odotetaan aloittavan koulunkäynti.

   Lapset saavuttavat kouluikäkuuden noin seitsemän vuoden iässä.

Taivutus

yks. nom. kouluikä, yks. gen. kouluiän, yks. part. kouluikää, yks. ill. kouluikään, mon. gen. kouluikien kouluikäin, mon. part. kouluikiä, mon. ill. kouluikiin.

Synonyymisanakirja

kouluikä

1. oppilasikä, koulunkäynti-ikä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kouluikä on tärkeää oppimisen aikaa.
Hän on nyt kouluikäinen ja valmis oppimaan.
Kouluikäisten lasten tarpeet vaihtelevat.

Käännökset

Riimisanakirja

kouluikä rimmaa näiden kanssa:

rippikouluikä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kouluhaluttomuus, kouluhammaslääkäri, kouluhoitaja, kouluikä, kouluikäinen, koulujenvälinen