kukinta
substantiivi
-
aika, jolloin kasvien kukat ovat auki
Kukinta alkoi tänä vuonna aikaisin.
Taivutus
yks. nom. kukinta, yks. gen. kukinnan, yks. part. kukintaa, yks. ill. kukintaan, mon. gen. kukintojen kukintain, mon. part. kukintoja, mon. ill. kukintoihin.
Esimerkit
Kesän kukinta oli tänä vuonna runsas.
Kukinta-aika kestää yleensä muutaman viikon.
Kukinta on puutarhan kauneinta aikaa.
Etymologia
Liittyy 'kukka', tarkoittaa kukan kukoistusaikaa.
Käännökset
Riimisanakirja
kukinta rimmaa näiden kanssa:
puhkinta, tuikinta, tulkinta, kuvatulkinta, virhetulkinta, laintulkinta, väärintulkinta, hankinta, vaatehankinta, alihankinta
Liittyvät sanat
kukinta-aika, oireillaLäheisiä sanoja
kukertava, kukikas, kukin, kukinta, kukinta-aika, kukinto