kulkeuma
substantiivi
-
Maan pinnasta liikkuva aine, kuten hiekkadyynejä.
Tuuli siirtää kulkeumaa paikasta toiseen jatkuvasti.
Taivutus
yks. nom. kulkeuma, yks. gen. kulkeuman, yks. part. kulkeumaa, yks. ill. kulkeumaan, mon. gen. kulkeumien kulkeumain, mon. part. kulkeumia, mon. ill. kulkeumiin.
Esimerkit
Puutteellinen hoito voi aiheuttaa kulkeumaa.
Kulkeuma materiaalissa teki siitä käyttökelvottoman.
Hän yritti korjata metallioven kulkeumaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
kaukokulkeumaLäheisiä sanoja
kulkeentua, kulkeilla, kulkeille, kulkeuma, kulkeutua, kulkija