kultaketju
substantiivi
-
Ketju, joka on tehty kullasta.
Hänellä oli aina yllään kultaketju kaulassaan.
Taivutus
yks. nom. kultaketju, yks. gen. kultaketjun, yks. part. kultaketjua, yks. ill. kultaketjuun, mon. gen. kultaketjujen, mon. part. kultaketjuja, mon. ill. kultaketjuihin.
Esimerkit
Hänellä on kaulassaan kultaketju.
Kultaketju oli lahja rakkaalta ystävältä.
Koruliikkeessä arvioitiin vanhan kultaketjun arvo.
Käännökset
Riimisanakirja
kultaketju rimmaa näiden kanssa:
hopeaketju, kauhaketju, nilkkaketju, kitkaketju, telaketju, ravintolaketju, kaulaketju, tapahtumaketju, kauppaketju
Läheisiä sanoja
kultakausi, kultakello, kultakenttä, kultaketju, kultakimpale, kultakirjain