kultatuoli
substantiivi
-
Arvokas tuoli, jota koristaa tai peittää kulta.
Kuningas istuu kultatuolilla seremonioiden aikana.
Taivutus
yks. nom. kultatuoli, yks. gen. kultatuolin, yks. part. kultatuolia, yks. ill. kultatuoliin, mon. gen. kultatuolien, mon. part. kultatuoleja, mon. ill. kultatuoleihin.
Esimerkit
Hän istui ylellisellä kultatuolilla.
Kultatuoli oli osa kuninkaallista sisustusta.
Museossa oli esillä antiikkinen kultatuoli.
Käännökset
Riimisanakirja
kultatuoli rimmaa näiden kanssa:
puutarhatuoli, nojatuoli, rullatuoli, pinnatuoli, saarnatuoli, rantatuoli, telttatuoli, pottatuoli
Läheisiä sanoja
kultasuola, kultasuoni, kultateos, kultatuoli, kultatyö, kultaus