kultaus
substantiivi
-
Prosessi, jossa jokin esine kullataan.
Kellon kultaus oli kulunut ajan myötä.
Taivutus
yks. nom. kultaus, yks. gen. kultauksen, yks. part. kultausta, yks. ill. kultaukseen, mon. gen. kultausten kultauksien, mon. part. kultauksia, mon. ill. kultauksiin.
Synonyymisanakirja
kultaus
-
pinnoite, kerros, pinta, päällystys, metallipäällystys.
Esimerkit
Patsaan kultaus oli kulunut ajan myötä.
Hän tilasi kultauksen vanhaan kehykseen.
Kultaus antaa esineelle arvokkaan ilmeen.
Etymologia
Itämerensuomalainen kantasana, liittyen verbin 'kultaa'; viittaamaan kullalla päällystämiseen
Käännökset
englanti |
gold plate gilding, gilt |
latina | aurātūra (f) |
Liittyvät sanat
galvaaninen, hohdeLäheisiä sanoja
kultateos, kultatuoli, kultatyö, kultaus, kultautua, kultavaaka