kumarrus
substantiivi
-
ele, jossa ylävartalo taivutetaan kohteliaasti
Esityksen jälkeen esiintyjä kumarsi yleisölle.
Taivutus
yks. nom. kumarrus, yks. gen. kumarruksen, yks. part. kumarrusta, yks. ill. kumarrukseen, mon. gen. kumarrusten kumarruksien, mon. part. kumarruksia, mon. ill. kumarruksiin.
Esimerkit
Hän teki syvän kumarruksen kiitokseksi.
Näytöksen jälkeen esiintyjät saivat suuret aplodit kumarruksestaan.
Kumarruksella hän osoitti arvostustaan.
Mutta eihän ainoastaan kumarrus tullut kysymykseen kuninkaan vastaanotossa, vaan arvokas käynti
Etymologia
Johdettu verbistä 'kumartaa'
Käännökset
Liittyvät sanat
sulava, kankeaLäheisiä sanoja
kumarrella, kumarruksiin, kumarruksissa, kumarrus, kumarrusmatka, kumartaa