kumoonmeno

substantiivi

1. Tilanne, jossa jokin kaatuu tai menee nurin.

   Kumoonmeno aiheutti yleisössä hilpeyttä.

Taivutus

yks. nom. kumoonmeno, yks. gen. kumoonmenon, yks. part. kumoonmenoa, yks. ill. kumoonmenoon, mon. gen. kumoonmenojen, mon. part. kumoonmenoja, mon. ill. kumoonmenoihin.

Synonyymisanakirja

kumoonmeno

1. kaatuminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Onko tuo kumoonmeno osa esitystä? Tuuli oli niin kova

Käännökset

Riimisanakirja

kumoonmeno rimmaa näiden kanssa:

kirkonmeno

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kumolleen, kumoon, kumoonajo, kumoonmeno, kumossa, kumota