kuninkaankruunu
substantiivi
-
Kruunu, joka kuuluu kuninkaalle.
Kuninkaankruunu säilytetään museossa.
Taivutus
yks. nom. kuninkaankruunu, yks. gen. kuninkaankruunun, yks. part. kuninkaankruunua, yks. ill. kuninkaankruunuun, mon. gen. kuninkaankruunujen, mon. part. kuninkaankruunuja, mon. ill. kuninkaankruunuihin.
Esimerkit
Kuninkaankruunu säihkyi auringonvalossa.
Seremoniassa käytettiin vanhaa kuninkaankruunua.
Hänestä tuli uusi hallitsija kuninkaankruunun saadessaan.
Etymologia
Perustuu sanoihin 'kuningas' ja 'kruunu', tarkoittaen kuninkaan päähinettä.
Käännökset
Riimisanakirja
kuninkaankruunu rimmaa näiden kanssa:
kruunu, orjantappurakruunu, kultakruunu, piikkikruunu, kristallikruunu, sarvikruunu, keisarinkruunu, marttyyrinkruunu, kattokruunu
Liittyvät sanat
kuningaskruunuLäheisiä sanoja
kuninkaallisesti, kuninkaallisuus, kuninkaanistuin, kuninkaankruunu, kuninkaankäräjät, kuninkaanlinna