kuola
substantiivi
-
Suun luonnollinen erite, sylki.
Vauvan kuola valui pitkin leukaa.
Taivutus
yks. nom. kuola, yks. gen. kuolan, yks. part. kuolaa, yks. ill. kuolaan, mon. gen. kuolien kuolain, mon. part. kuolia, mon. ill. kuoliin.
Esimerkit
Pentu roikotti kuolaa suupielistään.
Hänen suunsa täyttyi kuolasta
Käännökset
| englanti |
dribble, drivel, drool, slobber |
| unkari | csipa (''from eyes'') |
| puola | katar (m) |
| romania | urdoare |
| venäjä | qualifierhysiology выделение, выделения, на́сморк (m), qualifier informal сопля (f), со́пли, qualifier archaic слеза, слёзы, слю́ни (f)-p, слюна́ (f), слюни |
| ranska | bave (f) |
| italia | bava (f) |
| ruotsi | dregel, drägel |
| saksa | Geifer (m), Sabber (m) |
| kreikka | σάλιο |
Slangisanakirja
-
kuolaa: himoita / sylki valuu suupielistä : Kale kuolas Sarin perään.
Sitaatit
"Monena pitkänä yönä olen uneksinut juustosta paistetusta enimmäkseen ja kun sitten olen herännyt, niin kuola on vain suupielistä juossut."
Riimisanakirja
kuola rimmaa näiden kanssa:
luola, peliluola, oopiumiluola, lumiluola, pysäköintiluola, tippukiviluola, leijonanluola, ketunluola, kallioluola
Läheisiä sanoja
kuokkaviljely, kuokkia, kuokkija, kuola, kuolaimet, kuolainen