kuoputtaa
verbi
-
Käyttää sormia tai työkaluja kevyesti maahan tai pintaan kaivamiseen tai raapimiseen.
Lapsi kuoputti maata kevyesti tikkua käyttäen.
Taivutus
yks. nom. kuoputtaa, yks. gen. kuoputan, yks. part. kuoputti, yks. ill. kuoputtaisi, mon. gen. kuoputtakoon, mon. part. kuoputtanut, mon. ill. kuoputettiin.
Esimerkit
Hän kuoputti lattiaa mopilla.
Mies kuoputti savea.
Lapset kuoputtivat maata puistossa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'kuopia'.
Käännökset
Riimisanakirja
kuoputtaa rimmaa näiden kanssa:
kaaputtaa, raaputtaa, vaaputtaa, laputtaa, naputtaa, taputtaa, kieputtaa, reputtaa, piiputtaa, riiputtaa
Läheisiä sanoja
kuoppautua, kuopsuttaa, kuopus, kuoputtaa, kuore, kuorettua