kuukivi

substantiivi

  1. Kivinäyte, joka on peräisin kuusta, tai koristekivi, jolla on kuun hohto.

    Hänellä oli kaulaliinassaan kuukivi.
Taivutus

yks. nom. kuukivi, yks. gen. kuukiven, yks. part. kuukiveä, yks. ill. kuukiveen, mon. gen. kuukivien, mon. part. kuukiviä, mon. ill. kuukiviin.

Synonyymisanakirja

kuukivi

  1. maasälpä, hohtojalokivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuukivi kimmelsi kauniisti valossa.
Hän keräsi erilaisia kuukiviä.
Kuusta saatu kuukivi oli arvokas keräilyesine.

Riimisanakirja

kuukivi rimmaa näiden kanssa:

nuolukivi, vuolukivi, riimukivi, tippukivi, nupukivi, korukivi, ruusukivi, katukivi

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro