kuukkeli

substantiivi

1. Lintulaji, joka kuuluu varislintujen heimoon.

   Kuukkeli on tunnettu sosiaalisesta käyttäytymisestään.

Taivutus

yks. nom. kuukkeli, yks. gen. kuukkelin, yks. part. kuukkelia, yks. ill. kuukkeliin, mon. gen. kuukkelien kuukkeleiden kuukkeleitten, mon. part. kuukkeleja kuukkeleita, mon. ill. kuukkeleihin.

Synonyymisanakirja

kuukkeli

1. lintu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuukkeli lensi nopeasti metsän halki.
Lapset ihailivat kuukkelin värikästä höyhenpukua.
Kuukkeli teki pesän kuusen oksalle.

Käännökset

Riimisanakirja

kuukkeli rimmaa näiden kanssa:

ukkeli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuukautisveri, kuukautisvuoto, kuukivi, kuukkeli, kuukkia, kuukulkija