kuulusteltava

substantiivi

  1. Henkilö, joka on kuulustelun kohteena.

    Rikoksesta epäilty oli kuulusteltavana poliisilaitoksella.
Taivutus

yks. nom. kuulusteltava, yks. gen. kuulusteltavan, yks. part. kuulusteltavaa, yks. ill. kuulusteltavaan, mon. gen. kuulusteltavien kuulusteltavain, mon. part. kuulusteltavia, mon. ill. kuulusteltaviin.

Synonyymisanakirja

kuulusteltava

  1. koehenkilö, kokelas, tutkittava.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuulusteltava myönsi lopulta tietävänsä tapahtumista.
Poliisi pyysi kuulusteltavaa odottamaan huoneessa.
Kuulusteltava oli hermostunut.

Etymologia

Johdettu sanasta 'kuulustella' lisäämällä suffiksi '-tava'

Riimisanakirja

kuulusteltava rimmaa näiden kanssa:

haastateltava

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

valheenpaljastin, prässi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro