kuuluvuus

substantiivi

  1. Kuulumisen tai kuulluksi tulemisen laatu, esimerkiksi radiosignaalin.

    Kännykän kuuluvuus on täällä usein heikko.
Taivutus

yks. nom. kuuluvuus, yks. gen. kuuluvuuden, yks. part. kuuluvuutta, yks. ill. kuuluvuuteen, mon. gen. kuuluvuuksien, mon. part. kuuluvuuksia, mon. ill. kuuluvuuksiin.

Synonyymisanakirja

kuuluvuus

  1. kuuluva, kuulumaton, havaittavuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puhelimen kuuluvuus oli heikko vuorilla.
Televisio ei toimi kunnolla huonon kuuluvuuden takia.
Kuuluvuusongelmat ratkesivat nopeasti.

Etymologia

Johdettu sanasta 'kuuluva'

Riimisanakirja

kuuluvuus rimmaa näiden kanssa:

kelluvuus, yhteenkuuluvuus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kansallisuus, akustiikka, kaikusuhteet, kuultavuus (2)

Läheisiä sanoja

kuuluvilta, kuuluvissa, kuuluvista, kuuluvuus, kuuma, kuumahauras

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro