kuve
substantiivi
-
Kehon tai esineen kylki tai kyljenseutu.
Hän tunsi kipua kupeessaan.
Taivutus
yks. nom. kuve, yks. gen. kupeen, yks. part. kuvetta, yks. ill. kupeeseen, mon. gen. kupeiden kupeitten, mon. part. kupeita, mon. ill. kupeisiin kupeihin.
Esimerkit
Hänen kuvettaan särkee.
Kupeissa voi tuntea kipua juostessa.
Hän istui käsi kupeilla.
Etymologia
Alkuperä tuntematon, käytetään 'sivun' tai 'kyljen' merkityksessä.
hupe, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat gootti hups (hip). Englanniksi loin, waist
Käännökset
Slangisanakirja
-
kuvetta, kaivaa: lompakkoa k / rahaa kaivaa : Kaivas vaa äijä kuvettas, sehä oli diili.
Sanonnat
"Posket on punaset ku läkkituopi kuve."
Riimisanakirja
kuve rimmaa näiden kanssa:
aave, agaave, haave, nuoruudenhaave, lemmenhaave, voitonhaave, lieve, takalieve, suolilieve, hameenlieve
Liittyvät sanat
kupeella, kupeelle, kupeelta, kupeeseen, kupeessaLäheisiä sanoja
kuvausvirhe, kuvauttaa, kuvautua, kuve, kuvernementti, kuvernööri