kyntöaika
substantiivi
-
aika vuodesta, jolloin maata kynnetään
Kyntöaika alkaa yleensä keväällä.
Taivutus
yks. nom. kyntöaika, yks. gen. kyntöajan, yks. part. kyntöaikaa, yks. ill. kyntöaikaan, mon. gen. kyntöaikojen kyntöaikain, mon. part. kyntöaikoja, mon. ill. kyntöaikoihin.
Esimerkit
Kyntöaika on juuri alkanut täällä.
Syksyn kyntöaika on vilkasta maaseudulla.
Kyntöaika vaihtelee eri alueilla Suomessa.
Etymologia
Yhdistämällä 'kyntö' (plowing) ja 'aika' (time)
Käännökset
| englanti |
plowing time |
Riimisanakirja
kyntöaika rimmaa näiden kanssa:
sikiöaika, lähtöaika, tyttöaika, käyttöaika, jättöaika, kylvöaika, yöaika, työaika
Läheisiä sanoja
kyntäjä, kyntää, kyntö, kyntöaika, kyntökilpailu, kyntöpelto