lankeemus
substantiivi
-
Syksy tai moraalinen tai henkilökohtainen taantuminen.
Hänelle tapahtunut lankeemus kosketti syvästi.
Taivutus
yks. nom. lankeemus, yks. gen. lankeemuksen, yks. part. lankeemusta, yks. ill. lankeemukseen, mon. gen. lankeemusten lankeemuksien, mon. part. lankeemuksia, mon. ill. lankeemuksiin.
Esimerkit
Hän koki henkilökohtaisen lankeemuksen.
Lankeemus oli syvä ja vaikuttava.
Tuo lankeemus vaikutti kaikkiin ympärillä.
* Tämä oli oli Elisabetin viimeinen lankeemus vaikenemattomuuteen
Etymologia
Johdettu verbistä 'langeta', tarkoittaa kaatumista tai syntiin lankeamista
Käännökset
englanti |
Fall fall |
Liittyvät sanat
hairahdus, syntiLäheisiä sanoja
lankavatkain, lankavedin, lankavyyhti, lankeemus, lankkaus, lankki