synti

substantiivi

  1. Toiminta tai teko, joka on uskonnollisen tai moraalisen normin vastainen.

    Valehteleminen on synti.
Taivutus

yks. nom. synti, yks. gen. synnin, yks. part. syntiä, yks. ill. syntiin, mon. gen. syntien, mon. part. syntejä, mon. ill. synteihin.

Synonyymisanakirja

synti

  1. syntiinlankeaminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

On synti

Etymologia

Peräisin muinaisruotsin sanasta 'synd'.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame suddu, ruotsi synd. Englanniksi sin

Slangisanakirja

  • syntikka: syntetisaattori

Sanonnat

"Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä."

"On synti ajatella pahaa toisesta, mutta harvoin erehdys H L Menken."

"On synti ajatella pahaa toisesta, mutta harvoin erehdys."

"Painaa kuin synti!."

"Salattu synti on puoliksi anteeksipyydelty."

Riimisanakirja

synti rimmaa näiden kanssa:

helmasynti, perisynti, kuolemansynti, tekosynti

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tekosynti, lankeemus, erhe, hairahdus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu