lapa
substantiivi
-
Esineen tai raajan litteä ja leveä osa, usein käytetty työkaluna.
Lapion lapa painui syvälle maahan.
Taivutus
yks. nom. lapa, yks. gen. lavan, yks. part. lapaa, yks. ill. lapaan, mon. gen. lapojen lapain, mon. part. lapoja, mon. ill. lapoihin.
Esimerkit
Jääkiekkoilijan mailan lapa on tärkeä osa peliä.
Tuuli ravisti puun lapaa.
Veistäjä veisti puusta lapaa.
Etymologia
Tulee muinaisruotsin sanasta 'lapa', joka viittaa luuhun tai lapaluuhun.
kantaurali lapa; sukulaissanat viro laba, karjala laba. Englanniksi paddle
Käännökset
Slangisanakirja
-
käsi
-
tumput: lapaset / kädet
Sanonnat
"Kiero ku torspon lapa."
Liittyvät sanat
lakaisulaukaus, roottori, mela, heitto, vasikkaLäheisiä sanoja
laossa, laota, laottaa, lapa, lapakko, lapakääntö