luuttu
"substantiivi"
-
soitin jossa on pyöreä koppa ja kaula, joka päättyy suuntautuneisiin virittimiin.
"Soittaja soitti kaunista melodiaa luutulla."
Esimerkit
Muusikko soitti vanhaa barokkiluuttua.
Luuttu on osa monia historiallisia orkestereita.
Hän osti antiikkisen luutun keräilytavaraksi.
Kitarat ja luutut kuuluvat samaan soitinperheeseen.
Luuttua käytetään sekä soolo- että säestyssoittimena.
Etymologia
Muinaisskandinaavista alkuperää, viitaten kielisoittimeen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
luuttuu: voittaa toinen ylivoimaisesti (es urheilussa)
-
luuttuu: pyyhkiä lattia
Liittyvät sanat
lattialuuttuLäheisiä sanoja
luutia, luutnantti, luuton, luuttu, luutua, luutuma