maininta
substantiivi
-
mainitseminen, viittaus johonkin
Hän sai maininnan kilpailussa.
Taivutus
yks. nom. maininta, yks. gen. maininnan, yks. part. mainintaa, yks. ill. mainintaan, mon. gen. mainintojen mainintain, mon. part. mainintoja, mon. ill. mainintoihin.
Esimerkit
Hän sai maininnan kilpailussa.
Maininta raportissa oli myönteinen.
Lehdistössä oli pieni maininta hänen saavutuksistaan.
Etymologia
Johdettu verbistä 'mainita', tarkoittaa mainittua asiaa tai viittausta.
Käännökset
| englanti |
reference |
| saksa | Erwähnung (f) |
| kreikka | αναφορά (f), μνεία (f), μνημόνευση (f) |
| puola | wzmianka (f) |
| venäjä | упомина́ние, ссы́лка (f) |
| ruotsi | omnämnande |
Riimisanakirja
maininta rimmaa näiden kanssa:
kunniamaininta, erikoismaininta, kiitosmaininta
Liittyvät sanat
niukkasanainen, viittaus, merkitä