merikotka
substantiivi
-
Suuri petolintu, joka asuu meren tai suuren järven lähellä.
Näimme merikotkan liitelevän korkealla taivaalla kalastusmatkallamme.
Taivutus
yks. nom. merikotka, yks. gen. merikotkan, yks. part. merikotkaa, yks. ill. merikotkaan, mon. gen. merikotkien merikotkain, mon. part. merikotkia, mon. ill. merikotkiin.
Esimerkit
Merikotka liitää ylväänä taivaalla.
Suomessa merikotka on suojeltu laji.
Merikotka rakentaa pesänsä korkealle puuhun.
Etymologia
Koostuu 'meri' ja 'kotka', tarkoittaen lajia, joka usein elää rannikkoalueilla.
Käännökset
Riimisanakirja
merikotka rimmaa näiden kanssa:
mäkikotka, aarnikotka, korppikotka, kondorikotka
Liittyvät sanat
kotka, pesiäLäheisiä sanoja
merikerrostuma, merikipeä, merikortti, merikotka, merikuljetus, merikäärme