miehuusikä
substantiivi
-
Elämänjakso, jolloin henkilö saavuttaa aikuisuuden ja miehen iän.
Hän saavutti miehuusiän kahdenkymmenen tienoilla.
Taivutus
yks. nom. miehuusikä, yks. gen. miehuusiän, yks. part. miehuusikää, yks. ill. miehuusikään, mon. gen. miehuusikien miehuusikäin, mon. part. miehuusikiä, mon. ill. miehuusikiin.
Esimerkit
Miehuusikä tuo mukanaan uusia haasteita.
Hän saavutti miehuusiän odotettua nopeammin.
Miehuusiässä moni miettii tulevaisuuttaan.
Etymologia
Yhdistelmä 'miehuus' ja 'ikä', viitaten aikuisikään tai miehen parhaaseen ikään.
Käännökset
| englanti |
manhood |
Riimisanakirja
miehuusikä rimmaa näiden kanssa:
vanhuusikä, nuoruusikä, oppivelvollisuusikä, lapsuusikä
Läheisiä sanoja
miehuullisesti, miehuullisuus, miehuus, miehuusikä, miehuuskoe, miehyys