miekkailu

substantiivi

1. Urheilulaji tai toimintamuoto, jossa taistellaan miekalla.

   Olympialaisissa katsottiin jännittävä miekkailuottelu.

Taivutus

yks. nom. miekkailu, yks. gen. miekkailun, yks. part. miekkailua, yks. ill. miekkailuun, mon. gen. miekkailujen miekkailuiden miekkailuitten, mon. part. miekkailuja miekkailuita, mon. ill. miekkailuihin.

Synonyymisanakirja

miekkailu

1. ottelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Miekkailu on vaativa ja arvostettu urheilulaji.
Hän harrastaa miekkailua kilpatasolla.
Miekkailussa tarvitaan nopeita refleksejä.

Käännökset

Riimisanakirja

miekkailu rimmaa näiden kanssa:

hakkailu, kalpamiekkailu, florettimiekkailu, säilämiekkailu, paikkailu, keikkailu, seikkailu, sotaseikkailu, lemmenseikkailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

miekka, miekkailija, miekkailla, miekkailu, miekkailuottelu, miekkakala