minimivaatimus
substantiivi
-
Pienin vaatimus, joka on täytettävä, jotta jokin hyväksytään.
Kurssille osallistumisen minimivaatimus on soveltuva tutkinto.
Taivutus
yks. nom. minimivaatimus, yks. gen. minimivaatimuksen, yks. part. minimivaatimusta, yks. ill. minimivaatimukseen, mon. gen. minimivaatimusten minimivaatimuksien, mon. part. minimivaatimuksia, mon. ill. minimivaatimuksiin.
Esimerkit
Kurssille on asetettu minimivaatimus.
Minimivaatimus suorituksessa on saavutettu.
Minimivaatimus pitää täyttää ennen valmistumista.
Etymologia
Latinasta 'minimus'
Käännökset
Riimisanakirja
minimivaatimus rimmaa näiden kanssa:
vaatimus, uhkavaatimus, palkkavaatimus, syytevaatimus, aluevaatimus, jälkivaatimus, roolivaatimus, kurssivaatimus, tutkintovaatimus
Läheisiä sanoja
minimimäärä, miniminopeus, minimipalkka, minimivaatimus, minimoida, minimointi